Guerra contra las chinches. Yo perdí :(

Toiseen viikkoon mahtui paljon hyvää, mutta myös paljon huonoa. Aloitetaan huonoista asioista, koska ne tässä on päällimmäisenä mielessä. Puhun tietysti bedbugseista, eli lutikoista. Suunnilleen viikko sitten aamulla löysin käsistäni jotain ötökän puremia ja niitä oli paljon. Arvasin heti, että kyseessä on lutikat. Arvasin tosin väärin, koska noita pieniä puremia ei ole enää tuon jälkeen tullut. Ne kuitenkin herätti epäilykset bedbugseista ja aloin seuraamaan tilannetta. Luin netistä, että lutikat ovat liikkeellä yöllä vähän ennen auringonnousua. Laitoin siis kellon soimaan viideltä nähdäkseni kuinka suuresta ongelmasta oli kyse. Herättyäni huomasin, että seinällä tallusteli kun tallustelikin kaksi lutikkaa. Mainitsin ongelmasta opettajalle ja sain vaihtaa huonetta. Sama ongelma on kyllä tässä uudessakin huoneessa. Lisäksi uusi huone on huomattavasti huonompaa laatua ja päivisin aivan törkeän kuuma. Huomenna taidankin sanoa, että haluan sen vanhan huoneen takaisin. Lutikat ovat harvinaisen perseestä, koska niillä on tapana munia vaatteisiin ja sänkyyn ja näin ollen niistä on vaikea päästä eroon. Lutikka pärjää ilman verta vuoden, joten nälkäänkään niitä ei voi tappaa. Puremista tulee isoja kutisevia paukamia, vähän saman tapaisia kun ison muurahaisen puremasta. En tiedä tuliko lutikat tähän uuteen huoneeseen kamojeni mukana vai olivatko ne täällä jo valmiina. Kuitenkin vaatteeni pesin kahteen kertaan ennen vaihtoa. On kyllä harvinaisen paskaa.

Uusi huone

Sitten niihin parempiin juttuihin. Maanantaina kurssille tuli uusi tyyppi. Hollantilainen Golce, tjsp. Sen nimi on niin vaikea, että en ikinä sano sitä. Kun se itse sen sanoo, se kuulostaisi olevan jotakin tyyliin Görzgl. Nimi on turkkilainen, koska jätkä on turkkilaista alkuperää. Tiistaina tänne tuli myös englantilainen Jack, mutta se ei opiskele espanjaa, vaan on etsimässä töitä. Onnea vaan yritykselle, sillä Andalucian nuorisotyöttömyys on 70 %. Enpä viitsinyt miestä masentaa tuolla tiedolla. Jackin espanja on suunilleen samaa luokkaa kuin minun. Tietääkseni ensi viikolla kurssille pitäisi tulla ainakin yksi oppilas lisää. Aiemmissa kirjoituksissani mainittu saksalainen Frank ja Golce opiskelee eri tasolla kuin minä, joten toistaiseksi olen ollut yksityisopetuksessa. Luonnollisesti siltikin kaikki keskustelut käydään espanjaksi. Yhtäkään kokonaista lausetta en ole sanonut englanniksi tänne tulon jälkeen.

Muistaakseni keskiviikkona käytiin Golcen ja Jackin kanssa keskustassa syömässä jossain paella-paikassa. Se oli pahimmalla turistialueella ja hinnat oli sen mukaiset. Paella-annos oli kympin eikä edes kovin iso. Verrattain aika kallista, sillä Pedregalejossa baarissa saa normaalin ruoka-annoksen neljällä eurolla ja siihen juoman 50 sentillä.

Perjantaina käytiin José Marían, sen kaverin Domingon, Golcen ja Frankin kanssa ihmettelemässä Málagan yöelämää. Jose María on yksi opettajista. Ensin käytiin jossain baarissa, nimeltä Copas, joka oli "granada-style". Granada-style tarkoittaa, että juomien hintaan sisältyy tapas. Yksi caña tai tubo maksoi 1,90 €. Caña on lähes kaksi kertaa pienempi kuin tubo, mutta hinnassa eroa ei ole yhtään. Tubo on kooltaan arviolta 0,3 litraa. Tuosta mentiin sitten johonkin Flamenco-clubille. Klubi oli ääriään myöten täynnä ja äärimmäisen kuuma paikka. Ei ehkä ihan mun juttu ollut, mutta José rakastaa flamencoa. Suhtautuminen rattijuopumukseen on täällä jokseenkin erilainen kuin Suomessa. José María oli liikkeellä autolla ja hänelle oli täysin normaalia ajella noin pari kymmentä kilometriä kotiin baari-illan jälkeen. Tekee niin kuulemma aina ja Domingonkin mielestä se oli ihan normaalia. Suomalainen perinteinen kukkahattutäti lienee eri mieltä asiasta.

Lauantaina päätettiin Golcen kanssa lähteä käymään Granadassa. Oltiin kuitenkin jälleen kerran vähän huonosti valmistauduttu ja lähdettiin Málagasta vasta kolmelta bussilla. Itse ainakin kuvittelin, että Granadaan on joku maksimissaan 50 kilometriä ja matkaan menee vajaa tunti. Oikeasti sitten kuitenkin oli matkaa yli 100 kilometriä ja matkaan meni lähemmäs kaksi tuntia. Perille päästiin siis vähän ennen viittä. Eikä myöskään oltu otettu selvää siitä, että Granadassa bussiasema on aika sivussa ja Granadan kaltaisessa pätsissä pitkät kävelymatkat ovat tuskallisia. Keskustasta takaisin tajuttiin tulla bussilla. Granadan tärkein nähtävyys on Alhambra-niminen linnoitus. Kurssilla yksi opettaja sanoi, että sen näkemiseen kannattaa varata vähintään neljä tuntia. Sinne ei siis ehditty. Eikä oikeastaan ehditty tehdä paljon muutakaan. Käytiin syömässä yhdessä ravintolassa ja käyskenneltiin Alhambraan johtavaa turistireittiä pitkin. Onneksi sentään pari hienoa kuvaa linnoituksesta sai kuvattua ulkopuolelta. Voi olla, että tuolla tulee vielä käytyä uudestaan paremmalla ajalla. Lippu kuitenkin maksoi vain 10 € suuntaansa ja on se linna varmasti hieno sisältäkin.

Maisemaa matkan varrelta

Joku pikkuinen katu jossain

Tyypillisiä valkoisia andalucialaisia taloja

Meikäläinen näköalatasanteella

Alhambra ulkoa

Granada ylhäältä

Rakennus keskustassa

Keskustaa ja Golce

Säät on ollut tälläkin viikolla hulppeat. Suunnilleen 35 astetta joka ikinen päivä. Kielitaito on ainakin puhumisen osalta parantunut tosi paljon. Alussa jokainen lause tuntui aika vaikealta, mutta  jo kahden viikon jälkeen pystyy ajan kanssa selittämään vaikeitakin juttuja. Nyt viikonloppuna en ole tosin jaksanut opiskella yhtään uusia sanoja, mutta kai pelkän puhumisenkin voi osittain opiskelemiseksi laskea. Tänään en jaksa kyllä tehdä mitään ja opiskeluksi saa riittää blogimerkintä espanjaksi. Saatan jopa vaivautua katsomaan yhden jakson Aquí no hay quien vivaa, joka on muuten aivan loistavaa komiikkaa. Tulee Suomen telkkarissa ykköseltä joka päivä 11:10 nimellä Naapureina Madridissa.


Esta semana ha sido horrible por una parte y muy buena por otra.

La parte horrible ha sido la que encontré chinches en mi habitación. Una mañana me desperté teniendo picaduras inchadas sobre todo el cuerpo. Enseguida capté que había chinches en mi habitación. Lei en internet que las chinches suelen buscar comida un poco antes del amanecer y por eso me desperté a las cinco de la próxima mañana para asegurar que las picaduras fueron causado por las chinches. Y sí al levantarme vi dos chinches andando en la pared. Las maté y me acosté otra vez. Iba a decir al maestro que quería cambiar de habitación. Ahora tengo una nueva habitación pero el mismo problema está aquí también. Es posible que las chinches hayan puesto huevecillos en mi ropa y en mi maleta. Lavé mi ropa dos veces antes de traerla aquí así que creo que las chinches ya estaban en la habitación aunque el maestro dijo que con esta habitación nunca ha sido problemas. Espero que este problema se resuelva pronto. No me gustan las chinches demasiado.

Ha pasado algunas cosas buenas también. El lunes vino un holandés aquí y habla español mejor que el alemán. Sin embargo, estudia con el alemán porque su nivel de gramática es un poquito peor que el mío. El martes vino un hombre, Jack, de Inglaterra pero Jack no estudia español. Está aquí para hallar trabajo. Será difícil porque el porcentaje de desempleo en Andalucia es el 70 %. No se lo dije :). Lo bueno es que ahora aquí hay más gente con la que puedo hablar español. El miércoles fuimos a cenar Golce (el holandés), Jack y yo. Jack tiene el mismo nivel de español que yo así que no me hace falta hablar inglés con el tampoco. No he dicho ni una frase completa en inglés después de llegar aquí.

El viernes salí con José María, su amigo Domingo, Golce y Frank (el alemán). José es uno de mis maestros. Me di cuenta de que Frank había aprendido mucho durante estas dos semanas. Tomamos unos tubos en un bar que se llama Copas. Era muy barato por lo menos para mí. Un tubo costaba solo 1,9 € e incluía tapas también. Luego fuimos a algún club de Flamenco. A José le encanta flamenco pero no estuvimos allí por largo porque ya era muy tarde y José tuvo que conducir a su casa que estaba a unos 20 kilómetros del centro. Creo que es bastante normal aqui conducir despues de salir... También Domingo dijo que a veces ha conducido a su casa cuando ha estado borracho.

El sábado fui a Granada con Golce. Eramos tontos porque creíamos que el viaje duraría unos 45 minutos pero en realidad duró casi dos horas. No sabía que Granada estaba tan lejos. Salimos de Málaga a las tres así que no teniamos mucho tiempo para pasear en la ciudad. Por ejemplo no pudimos visitar el sitio de turismo más conocido de Granada que se llama Alhambra. Generalmente me gustó Granada. Era muy bonita y estaba muy tranquila, debido al sábado, creo. Sólo visitamos un mirador y hicimos algunas fotos. Volvimos a Málaga a las 23:30.

He notado que mi español ha mejorado mucho. Cuando llegué aquí hace dos semanas, era muy difícil hablar español. Incluso las frases fáciles me costaban mucho. Ahora puedo explicar cosas algo difíciles también si la persona con la que hablo tiene tiempo para escucharme.