Peñíscola & Jávea parte dos

Sunnuntai-aamuna heräiltiin taas hyvissä ajoin, että päästäisiin nopeasti tutkimaan Jáveaa. Lauantai-iltana parkkeerasin pirssin tohon talon alle ja yöllä molemmille puolille oli ilmestynyt autot vaarallisen lähelle ovia. Siinä ja siinä oli, että sisälle pääsi.

Jávea on vähän lähempänä kuin Peñíscola ja suuntana etelä. Jouduttiin maksamaan taas tietullia ja hinta oli 7,85 € / suunta. Täällä on vuorien takia moottoriteilläkin reiluja mutkia. Paljon kivempi ajella sellaisella kuin jollain lähes viivasuoralla motarilla Suomessa. Fordista löytyi vakionopeuden säädin ja tarpeeksi tehoa noihin nopeuksiin niin oli kyllä kiva päästellä. 

Jávea oli aika erikoinen kaupunki. Tai kylä. Vaikutti siltä, että ainoat asukkaat oli turisteja. Tiet oli kapeita ja keskustaa ei tainnut olla ollenkaan. Paikka oli täysin rantoihin ja turisteiluun keskittynyt. Rannat oli erittäin kauniita ja näin myös elämäni ensimmäisen kivirannan, jossa ei siis ole hiekkaa vaan pelkkiä kiviä. Sellainen on ihan kiva, joskin epämukava loikoiluun. Eipähän leviä hiekkaa joka paikkaan.

Tuolla kierreltiin autolla useita eri rantoja ja nähtiin toinen toistaan hienompia näköalatasanteita. Kuvat kertonevat enemmän, vaikkei niistäkään ihan oikeata käsitystä saa. Varsinkin pystysuuntaa on vähän hankala hahmottaa.

Paluumatkalla stressattiin bensan riittämisestä Valenciaan asti ja kyllähän se onneksi riitti. Pelkästään Jávean takia oli tekemisen arvoinen reissu ja varmaan Pohjois-Espanjaan tehdään reissu autolla, mutta ei todellakaan enää käytetä Rentalcars.comia tai Hertziä vaan vaikkapa Goldcaria vaikka niillä onkin tapana veloittaa lisäkustannuksia ties mistä. Goldcar on vähän kuin Ryanair. Sivuilla lukee superhalpa tarjoushinta, mutta todellisuudessa hinta onkin jotain aivan muuta. 

Peñíscola & Jávea parte uno

Viikonlopun reissu suoritettu ja tulipahan kalliiksi.

Auton varaaminen sujui ongelmitta perjantaina. Tein varauksen netissä sivustolla rentalcars.com. Puolen tunnin sisään ne soitti sieltä ja tarjosi autoa kaikkine kustannuksineen 107 €:lla lauantai-aamusta sunnuntai-iltaan. Äijä sanoi veloittavansa 83 € mun tililtä ja loppuosa maksettaisiin Hertz-nimisen firman toimistolla lentokentällä. Tuo loppuosa, 24 €, koostui nuorille kuljettaville lankeavasta lisämaksusta. Se on ihan normi käytäntö. Kuitenkin lauantai-aamuna lentokentällä siellä Hertzin toimistossa ilmoitettiin, että niille on tullut vain 54 €:n maksusuoritus ja kaikkine maksuineen hintaa kertyisi 134 €. Siinä sitten mietiskeltiin, että missä puuttuva summa on ja toimiston tyyppi sanoi, että se on varmaan joku rentalcars.comin oma vakuutus. Eipä siitä puhelimessa puhuttu mitään, joten pistin reklamaatiosähköpostin ja vaadin 30 € takaisin. Saapa nähdä vastaavatko. Hertz ei siis ollut tuohon hommaan millään tapaa syyllinen ja tarjosi lohdutukseksi vielä kahta luokkaa paremman auton. Saatiin Ford Focus Ford Ka:n sijaan.

Päätettiin kuitenkin vuokrata auto, vaikka nyt maksettiinkin yhteensä 165 €. Meitä oli neljä (mä, kämppis-Miguel, Silvia ja Alice), joten reilu 40 € per lärvi ja bensat päälle. Tankattiin auto reissun jälkeen ja siitä tuli 70 € lisähintaa. Kaikkeen tuohon lauantai-aamun säätöön meni niin kauan, että päätettiin mennä sinä päivänä Peñíscolaan, vaikka tarkoitus olikin mennä Jáveaan ensin. Haluttiin kuitenkin säästää enemmän aikaa Jáveaa varten. Peñíscolaan on 150 km suunnilleen ja se on Valenciasta pohjoiseen. Tietysti kukaan ei miettinyt, että matkalla saattaa olla tietulli ja lisää paalua piti lyödä tiskiin. 11 € suuntaansa -.-.

Peñíscolasta en ollut oikeastaan itse kuullut mitään, mutta Alicen ja Silvian espanjanopettaja oli sitä kuulemma hehkuttanut useampaan otteeseen. Pieneksi pettymykseksi se jäi, vaikka olihan se ihan hieno paikka. Ranta oli vähän siistimpi kuin Valenciassa eikä se ollu viivasuora. Kiivettiin linnoitukseen ja katseltiin vähän maisemia. Uitiin meressä ja maattiin rannalla. Syötiin kebabbia ja ajattiin takaisin Valenciaan. Ei ehkä ihan kaiken vaivan väärti.

DELE suoritettu

Olipahan pitkä ja rankka päivä. Heräsin aamulla seitsemältä, kävin suihkussa, join kahvit, söin eilen toissa päivänä valmistettua pizzaa (ananas+katkarapu) ja painelin koepaikalle. Tein kokeen Universidad de Valencian psykologianlaitoksen tiloissa. Ne on aika lähellä Hispaniaa.

Saavuin paikalle hyvissä ajoin puoli yhdeksältä ja kokeen oli määrä alkaa yhdeksältä. Eka oli se luetunymmärtäminen ja sen tein nopsaan ilman ongelmia. Seuraavaksi oli kahden kirjoitelman vuoro. Olin elänyt siinä käsityksessä, että mun olisi ollut pakko kirjoittaa joku virallinen kirje, mutta niin ei ollutkaan. Turhaan olin opiskellut muodollisuutta. Kirjoittelin yhden epävirallisen kirjeen ja yhden mielipidekirjoituksen. Ihan hyviä niistä varmaan tuli ja sopivan mittaisia.

Tuon jälkeen oli 20 minuutin tauko ja koe jatkui kuullunymmärtämisellä. Neljästä nauhasta yksi oli aika vaikea. Siinä sepitettiin jotain atseteekeista ja jostain museosta. Kyllä varmaan tuossakin sain suunnilleen oikeat vastaukset sudittua lapulle. Seuraavaksi oli kielioppiosuus joka oli lähes naurettavan helppo. Ainoastaan muutama kohta, joitten vastauksesta en ollut 100 % varma.

Tässä kohtaa oli parin tunnin tauko ennen suullista testiä. Mentiin Domino's Pizzaan nauttimaan tarjoushintaiset lounaspizzat.

Suullinen koe oli ehkä järkätty maailman ärsyttävimmällä tyylillä. Sanottiin, että kaikkien pitää olla paikalla 15:00. No kaikki oli. Sitten ne alkoi pikku hiljaa huutelemaan porukkaa testiin. Itse jouduin jonottamaan vain tunnin, jotkut varmaan kolme. Hyvin ehti siinä tunnin aikana keräämään suorituspaineita. Luokkaan päästyä käteen tyrkättiin kolme eri aihetta, joista sai valita yhden ja kirjoittaa paperille muutamia muistisanoja puhetestiä varten. Siinä siis piti selittää jostain aiheesta noin 5 minuuttia espanjaksi. Lisäksi käteen annettiin neljän kuvan sarjakuvastrippi, jonka tapahtumat piti selittää omin sanoin. Suullinen osuus oli ehkä koko DELE:n helpoin osuus. Näin B2-tasolla. En tiedä onko C1- ja C2-tasot miten erilaisia. Kyllä niissä varmaan aika paljon enemmän täytyy osata, koska tuo oli pelkkää perus jutustelua.

Hyvin siis meni ja varmaan parin kuukauden päästä kotiin saapuu diplomi hyväksytysti suoritetusta B2-tasosta!

P.S. Vuokrattiin auto tänään huomiselle ja sunnuntaille. Mañana Jáveaan ja sunnuntaina Peñiscolaan ja Chulillaan. Maksoi 107 € ja tuohon päälle sitten bensat.

Montanejos

Viime viikonloppuna menin Happy Erasmus -nimisen järjestön järkkäämälle reissulle Montanejosiin. Järjestö mainosti kohdetta "paratiisina" eikä suostunut kertomaan paikan oikeaa nimeä etukäteen. Mitäpä tuosta. Niillä oli sivuillaan muutamia kuvia ja kyllähän se niitten perusteella paratiisilta vaikutti. Siellä piti olla kuumia lähteitä ja muuta sellaista. Matka oli lauantaista sunnuntaihin, eli tarkoitus oli viettää yksi yö paikan päällä jonkinlaisessa majoituksessa. Koko homma maksoi 45 € ja sisälsi kuljetuksen ja majoituksen lisäksi aamupalan ja kaksi patikointiretkeä vuoristossa.

Matkaan lähdettiin Tarongers-kampuksen pyöreältä rakennukselta aamulla yhdeksältä. Meille oli varattu bussi ja se tuli aika lailla täyteen. Montanejos sijaitsee noin 100 kilometrin päässä Valenciasta pohjoiseen, eli matka-aika oli vähän reipas tunti. Lähempänä Montanejosia tiet muuttui kapeiksi vuoristoteiksi ja jälleen kerran porukalla oli haivattavissa matkapahoinvointia. Bussikuski varmuuden vuoksi painoi tööttiä ennen jokaista mutkaa, koska joutui oikomaan isolla autolla aika paljon mutkissa.

Perillä Montanejosissa majoitus oli aluksi pienoinen shokki. Sinne johtavat portaat oli täynnä isoja muurahaisia. Siis isoja. Ei mitään sellaisia Suomesta löytyviä, oransseja, suhteellisen isoja muurahaisia, vaan oikeasti jättimäisiä mustia muurahaisia. Ei niitä kuitenkaan alkusäikähdyksen jälkeen edes huomannut ja onneksi niitä ei itse majoituksen sisällä näkynyt. Paikan nimi oli El Refugio ja se koostui pienestä ravintolasta, yhdestä käytävästä, jossa oli kolme tai neljä 12 hengen huonetta ja kahdesta mökistä, joihin molempiin mahtui kuusi henkilöä. Sängyt oli joka paikassa samanlaiset. Niissä oli todella leveät patjat ja jokaiseen sänkyyn mahtui kolme vierekkäin. Me saatiin koko paikan paras nukkumapaikka, kaiken yläpuolella oleva kuuden hengen mökki. Eihän se mitään luksusta todellakaan ollut, mutta sellaista perus mökkimeininkiä.

El Refugio

Meidän mökki

Maisema terassilta

Tuonne päästyä heitettiin kamat nurkkaan, vaihdettiin rantakuteet ja paineltiin "kuumille lähteille". Lainausmerkkejä tarvitaan, koska lähteet eivät oikeasti olleet kuumia, eikä edes lämpimiä. Veden lämpötilan piti olla vähintään 25 astetta ympäri vuoden, mutta eipä ollut. Ehkä aavistuksen verran merivettä lämpöisempää, mutta ei todellakaan mitään lämmintä. Joku suomalainen perus järvi on talvellakin lämpimämpi. Oli se kuitenkin tosi hieno paikka.

Tuolla lilluskeltiin hetki ja palattiin majoitukselle syömään evääksi tuotuja leipiä. Aikaisen herätyksen vuoksi kaikki halusivat nukkua "vartin" ja lähteä kiertelemään paikkoja. Kukaan ei tietenkään laittanut herätyskelloa, joten vartti venähti kolmeen tuntiin. Sitten tulikin jo kiire. Patikointireissulle haluttiin mennä, mutta herättiin pari minuuttia ennen lähtöaikaa. Pistettiin kamat niskaan ja mökin terrassilta näki patikoijajonon pakeneman kaukana maantiellä. Saatiin ne vielä onneksi kiinni pienellä juoksuspurtilla. Patikointiretki lähivuoristossa kesti neljä tuntia ja sisälsi lukemattoman määrän nousua, laskua ja pientä akrobatiaa vaativaa esteiden ylittelyä. Mulla oli ihan normikengät mukana ja se kyllä alkoi jo puolen tunnin kivikossa kävelyn jälkeen tuntua. Oli jalkapohjat aika hellänä retken jälkeen. Mutta juu, hienoja maisemia oli.

Illalla syötiin kanaa, jänistä ja perunamuussia majoituksen ravintolassa. Enpä tiennyt, että täälläkin joskus muussataan peruna. Luulin sen olevan pohjoismainen tapa. Oli kyllä tosi hyvää. 

Sunnuntaina käytiin vilkaisemassa sitä pientä Montanejosin kylää ja syötiin paikallisessa pizzeriassa. Siellä se tarjoilija tuli heilumaan vuohennahkapussillaan, joka oli täytetty punaviinillä. Äijä halusi, että me juodaan siitä ja otetaan valokuva. Näin tehtiin.

Kahdeksan aikaan palattiin takaisin Valenciaan.

Huomenna on se pirun D.E.L.E. Pitää kerrata virallisten kirjeitten kirjoittelua ja eiköhän se läpi mene.