lauantai 27. elokuuta 2011

¡Adiós, Málaga!

Viimeinen päivä Málagassa. Laukkua olen tänään tässä pakkaillut ja jostain syystä pelottaa, että ei tule menemään 20 kg:n painorajan alle. En kyllä ole ostanut oikein mitään. Kaksi kirjaa, kahdet housut, kengät, shortsit, flipflopit ja pari paitaa. Tullessani laukku painoi jonkun 15 kiloa, ei kai noista kamoista yli viittä kiloa kerry millään. Jos kertyy niin pakko vipata jotain roskiin tai kikkailla jotenkin muuten. Ainakin yhdet kengät, yhdet housut ja pari rumaa t-paitaa voisin heittää menemään sen kummemmin harkitsematta. Tämän takia aion lähteä siirtymään kentälle pari tunnin päästä. Ei huvita olla täällä kämpilläkään kun ei ole mitään tekemistä ja laukun raahaaminen helteessä stressaa.

Varasin hotellin kahdeksi yöksi Valencian keskustasta kohtuulliseen 25 € / yö -hintaan. Hotelli on kahden tai kolmen tähden ja Googlen arvosteluissa kaikki kommentit oli positiivisia. Tosin vaikka olisivat olleet negatiivisia, olisin joutunut tyytymään tuohon, koska vapaita huoneita ei yksinkertaisesti ole. 31. päivä Buñol-nimisessä kaupungissa Valencian lähellä tapahtuu La Tomatina -niminen juhla, joka on siis tomaattisota. Itsekin saatan sinne mennä, jos saan kämppäasiat kuntoon ja ei ole muita suunnitelmia. Pitäisi käydä Zuhaitzin luona Benidormissakin jossain vaiheessa ennen koulun alkua. Tuonkin takia tomaattisodat saattaa jäädä väliin.


Tällä viikolla on tullut tutkittua ahkerasti Valencian kämppätarjotaan. Olen tullut siihen tulokseen, että asun mieluummin keskustassa kuin yliopiston lähellä. Voihan sitä sitten muuttaa lähemmäksi jos välimatka alkaa ärsyttää, mutta jos yliopiston läheinen alue muistuttaa vähänkin Espoon Otaniemeä, en ikinä tule asumaan siellä. Kämppiä tuntuu olevan hirveästi tarjolla ja valinnanvaraa pitäisi riittää. Pakko yrittää joku huone saada jo sunnuntaina, ettei joudu asumaan enempää hotellissa. Eikä myöskään huvita ravata sadassa eri näytössä.


Siinä jälkeen/ennen-kuvat. Eipä sitä näköjään ihan hirveesti rusketu ellei tosissaan yritä. Rannalla en käynyt makoilemassa kun ehkä jonkun viisi kertaa kun se vaan on niin äärettömän tylsää. Yleensä kävin vaan lenkiltä suoraan uimassa meressä. Yhteenvetona Málaga on kyllä hieno kaupunki. Yöelämää ainakin kesällä on paljon ja sää on uskomaton. Yhden kerran 10 minuutin ajan tihutti vettä kahdeksan viikon aikana ja joka päivä lämpötila oli yli 30 astetta. Aluksi se oli aika kuuma, mutta nyt kun siihen on tottunut niin se on aika optimaalinen. Yhdellä viikolla oli melkein joka päivä yli 40 astetta ja se oli kyllä jo liikaa. Andalusialaisissa kaupungeissa pitäisi ainakin vielä käydä Cadizissa, Gibraltarilla ja Granadassa. Granadassa kävin, mutta aikaa oli niin vähän, että en nähnyt juuri mitään ja kaupunkia kaikki täällä on kehunut paljon. Luulen, että hintalaatusuhteeltaan Easyned on helposti Málagan kärkitasoa, koska se on ylivoimaisesti halvin. Asunto on vähän niin ja näin, koska yleisissä tiloissa ei ole edes radiota ja keittiö muistuttaa kaatopaikkaa ja suihkusta tulee useimmiten vain kylmää vettä. Toiselle intensiivikielikurssille tuskin lähiaikoina on tarvetta. Nyt tarvitsee vain keskittyä puhumaan paljon espanjaa, lukea paljon ja kirjoittaa. Otan silti lisäksi varmaan joitakin tunteja myös Valenciassa. Niin ja sain myös diplomin koulusta kokeen jälkeen. Nyt tasoni on virallisesti C1.

El último día en Valencia. Dentro de poco voy a ir al aeropuerto aunque mi vuelo sale por la noche. No hay nada que hacer y me da estrés que tenga que arrastrar mi maleta en el autobús y en el centro mientras tanto hace mucho calor. Y también temo que mi maleta pesa más de 20 kg y Ryanair cobra 20 euros por kilo si el peso es más de 20 kg. Por eso voy a ir allí un poco temprano. Probablemente tendré que tirar algo a la basura. Tengo por lo menos unos zapatatos, unos pantalones, unas camisetas que son feos. No me importaría mucho perderlos. Realmente me parece casi imposible que la maleta pese demasiado, puesto que aquí en España he comprado solo unos zapatatos, unos pantalones y unas camisetas y cuando llegué aquí la maleta pesaba unos 15 kilos.

Esta semana he investigado la oferta de habitaciones en Valencia. Hay muchas habitaciones buenas y las rentas son económicas en comparación con las de Finlandia, o creo que con cualquier país nórdico. Tomé la decicion de vivir en el centro así tenga que pasar más tiempo en autobús o metro todos los días pero es que a mí me gusta vivir en el centro y la vida urbana me atrae mas que la vida de suburbio. Y si alguna vez me hartaré de viajar unos 20-30 minutos todos los días es siempre posible mudarse al suburbio. Pero no creo que me harte. En Helsinki tenía que pasar tiempo en autobús también pero no me importaba mucho. Siempre se puede leer o hacer algo significante.

Para resumir me gusta mucho Málaga. Es una ciudad muy amable y la vida nocturna sí existe aquí al menos en verano. Puede que en invierno no haya tanto, yo no lo sé. El ambiente es muy tranquilo y me parecía que la gente no tenía mucha prisa nunca. Se puede notar con facilidad que la gente aquí camina más lento que en Helsinki. En Helsinki la gente casi corre y aqui solo culebrea. Pese a que me gusta mucho malaga me siento feliz de poder mudarme hoy a Valencia. Todo el mundo aqui me ha dicho que Valencia es su ciudad favorita de España y si no viviera en Málaga seguramente viviría en Valencia. Por lo que he oido, Valencia y Malaga son parecidas, solo que Valencia tiene metro y es mucho más grande. Ahora no tengo suficiente tiempo para escribir todo lo que quiero, tengo que lanzarme hacia nuevas experiencias en una nueva ciudad.

Ah y también tuve la diploma de español, ahora mi nivel es oficialmente C1 :)

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Viimeistä viedään

Todella tavanomainen viikko taas takana. Ei tullut oikeastaan tehtyä mitään erikoista, paitsi tiistaina ja torstaina käytiin vähän ihmettelemässä Ferian meininkejä. Päivisin meno keskustassa oli aika hulvatonta ja kadut oli ihan täpöten täynnä. Cartojal-nimisen makean viinin kulutus viikon aikana on ollut hurjaa; niitä tyhjiä pulloja löytyi jokaisesta kadunkulmasta aina muutama. Koskaan en lentokentän lähellä olevaan juhlapaikkaan jaksanut mennä, mutta eipä tuo hirveästi haittaa. Kuitenkin aamulla piti aina herätä niin aikaisin, että parempi että pysyttiin keskustassa ja rannalla.

Ilmaisia mojitoa
Viikonloppuna olisin halunnut mennä Cadiziin, mutta sieltä ei olisi päässyt enää sunnuntaina pois, joten en mennyt mihinkään. Lauantaina kävin vähän ostoksilla hyödyntämässä viimeisiä alennusmyyntejä. Uudet kennät, housut ja paita tarttui mukaan. Ja viimeinkin sain hommattua espanjalaisen puhelinnumeron, koska löysin Eroski-nimisestä ostoskeskuksesta Yoigon liikkeen, joita olen koittanut bongailla, mutta aika harvassa tuntuvat olevan. Yoigon prepaid-liittymät ovat huomattavasti halvempia kuin jonkun Vodafonen vaikkapa. Jostain syystä myyjä vaati passia näytettäväksi liittymää ostettaessa. Eipä sitä ole tapana mukana kantaa joten jouduin hakemaan sen seitsemän kilometrin päästä kämpiltä. Aika älytöntä, mihin sitä passia tarvitsee jos ostaa prepaid-liittymän ja vielä käteisellä. Liittymän numero on +34 633 387 914. Pidän kuitenkin suomen liittymääkin käytössä vanhassa puhelimessa, mutta en aio kantaa sitä mukana. Eli jos en vastaa niin en ole kotona.

Vielä olisi vajaa viikko Málagaa jäljellä. On kyllä kiva vaihtaa maisemaa ja muuttaa Valenciaan, varsinkin kun kaikki tyypit lähti menemään täältä viikonlopun aikana. Vissiin ens viikolla oon taas ainoa oppilas koko koulussa. En ole ainakaan kuullut huhua, että olisi uusia tulossa. Olen vähän katsellut kämppiä ja tarjonta vaikuttaa todella hyvältä. Vähän tasapainottelen vielä keskustan ja yliopiston välillä, mutta taidan kuitenkin haluta enemmän ytimeen.

?
Esta semana ha sido muy normal. No ha pasado casi nada, solo lo que unas veces salimos a Feria a tomar algo. Por las tardes el centro estaba lleno de la gente y casi uno no podía moverse por allí. También se podía encontrar botellas vacías de vino en todos los rincones. El vino que se bebe durante Feria se llama Cartojal y es vino dulce, así sea muy barato no es muy malo. Ya sabéis que a mi no me gustan mucho los vinos menos los vinos dulces. No fui ni una vez al lugar de fiesta que está cerca del aeropuerto pero está bien puesto que todas las mañanas tuve que madrugar por las clases. Por lo tanto nos quedamos cada vez en el centro o en la playa.

En el fin de semana me apetecía ir a Cadiz pero porque desde Cadiz no sale autobuses hasta Málaga los domingos, no pude ir. Es decir no he hecho casi nada. El sábado fui de compras y compré algunas cositas en las últimas rebajas y por fin también llegué a comprar una tarje de sim español. Mi nuevo número es +34 633 387 914. La dependienta exijo que le diera mi número de pasaporte por alguna razón, lo que me pareció rarísimo, ya que prepago significa que no hay que afirmar un contrato ni nada. Y hasta pagué en efectivo. Tuve que recoger mi pasaporte en mi casa que estaba a 7 kilómetros de la tienda.

Pues ahora me queda menos de una semana en Málaga ya me gustaría mudarme. Pero claro que tengo que disfrutar de los últimos momentos en Málaga. Es una verdadera pena que todos mis amigos se fueran el viernes y el sábado. Otra vez estoy aquí en la escuela sólo pero en el edificio hay dos otras personas, aún así somos pocas. He quedado con algunas personas en Valencia para que me muestren las habitaciones que quieren alquilar. Me parece que en Valencia hay muchas habitaciones y por el momento sólo tengo que tomar la decicion de vivir en el centro o cerca de la universidad. Igual voy a vivir en el centro aunque me hará falta más tiempo para ir y volver. Es que más bien me gusta la vida urbana.

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Sevilla

Viikonloppuna pääsin viimein perille Sevillaan, tosin ei se nyt ihan suunnitelmien mukaan taaskaan mennyt. Perjantai-iltana starttasi paikallinen vuosittainen juhla, Feria. Feria kestää 7 päivää ja sen aloitustapahtuma oli Malagueta-nimisellä rannalla lähellä keskustaa. Siellä oli ilotulitusta ja joku konsertti, josta en tosin hänyt yhtään mitään koska liikkeellä oli uskomaton määrä porukkaa. Ei tuolla kyllä mitään merkitystä ole, koska esiintyjät Marcosin sanojen mukaan tänä vuonna surkeita ja kukaan ei ole edes kuuluisa. Bussiinkin piti tunkea kuin tokiolaiseen metroon vaikka oltiin olevinamme ajoissa liikkeellä. Ihan kiva juhla oli, mutta koska taas tulin kotiin niin myöhään niin suunnitelmat Sevillaan menosta muuttui vähän. Ensin oli taas tarkoitus mennä yhdeksän bussilla, mutta heräsin vasta kymmeneltä. Tällä kertaa olisin ehtinyt kahdentoista bussiin, mutta Ferian takia keskustassa oli liikennejärjestelyt pistetty uusiksi joten saavuin bussiasemalle 12:10 ja jouduin odottelemaan seuraavaa bussia melkein kolme tuntia. Viime viikolla oli muutenkin melkein joka päivälle jotain kekkeriä. Maanantaina käytiin muuten vaan ihmettelemässä asioita, tiistaina oli Zuhaitzin synttärit (32-v), torstaina oli "salida oficial" koulun puolesta ja perjantaina oli Feria. Onpahan ainakin tullut harjoitusta puhumiselle.

Zuhaitz ja sen synttärit Choppissa
Lauantaina pääsin siis perille Sevillaan. Kolmen bussi oli joku "supra economy"-palveluluokan bussi ja sisältä löytyi nahkapenkit ja reilusti tilaa joka suuntaan. Yhdessä rivissä oli vain kolme penkkiä neljän sijasta ja wlan:kin oli käytettävissä. Bussi saapui Sevillaan kuudelta ja olin taas varannut hostellin valmiiksi. Bussiasemalta hostellille oli matkaa vajaa kilsa ja se oli helppo löytää ilman karttaa. Nimi oli jotain tyyliin Oasis Palace ja oli muuten paras hostelli missä olen ikinä käynyt. Toiseksi paras on Lontoossa, mutta sen nimeä en muista. Hostellissa oli neljä kerrosta ja varmaan noin viitisenkymmentä huonetta. Ylimmässä kerroksessa oli baari ja kattoterassi ja kattoterassilla uima-allas. Tuota voisi jo melkein hotelliksi kutsua ja siltikin hintaa oli vaivaiset 15 euroa yöltä 14-hengen dormissa. Huoneet oli myös ilmastoitu. Ensimmäistä kertaa piti käyttää peittoa täällä olon aikana ja sängyssä oli jopa tyyny. Olen nyt yli kuukauden nukkunut ilman tyynyä, koska ensimmäinen tyyny oli ilmeisesti täynnä lutikoita (aob). Hostellissa törmäsin sattumalta ranskalaiseen Cloeen ja sen kaveriin. Ei ollut mitään hajua, että sekin oli mennyt Sevillaan.

Maailman paras hostellihuone
Lauantaina ei oikein kerennyt tehdä mitään. Menin illalla Cloen, sen kaverin ja jonkun kolmannen ranskalaisen kanssa jollekin flamenco-klubille. Se oli virhe, koska en tykkää flamencosta ja tyypit sönkötti ranskaa koko illan. Sunnuntai-aamuna Cloe ja sen kaveri lähti Córdobaan ja päätettiin kolmannen ranskalaisen, Francoisin kansa kierrellä jotain paikkoja yhdessä. Käytiin kuuluisassa katedraalissa, jossa oli tosi korkea torni johon piti kiivetä kävellen. Yli 40-asteen helle teki hommasta hitusen epämiellyttävää. Käytiin myös Sevillan härkätaisteluareenalla ja jossain isossa puistossa. Katedraalin luona pyöri paikallisia mustalaisia. Niitten taktiikka on ennustaa väkisin ulkomaalaisilla. Ne tulee  muka hyväntahtoisina tunkemaan jonkun heinän käteen ja sitten koittavat väkisin ennustaa kädestä. Onneksi mua oli varoitettu tosta etukäteen ja pystyin sanomaan heti niille noquieronadat ja tengoprisat.


Parque de María Luisa 
Näkymää katedraalin tornista


Perdido


Neljätoistavuotiaan härkätaistelijan puku

Bussiasema. Ilmeisesti kaikki andalusialaiset asemat noudattaa tätä väriteemaa.

Lutikkaongelmakaan ei ole enää vaivannut, mikä on aika hyvä asia. Oli meinaan vähän v*ttumainen olo kun ympäri kehoa oli joku parikymmentä kutisevaa paisetta koko ajan. Olen vähän katsellut jo kämppiä Valenciasta. Tarjonta vaikuttaisi laajalta ja tuskin tulee olemaan ongelmaa sen hankkimisessa. Opiskelua varten pitää enää täyttää ja postittaa yksi lappu ja käydä ilmoittautumassa opintotoimistossa. Muuten tietääkseni kaikki asiat on reilassa. Lauantai-iltana 27.8. on lento Valenciaan, eli enää vajaa pari viikkoa aikaa Málagassa. On ihan kiva vaihtaa maisemaa ja varsinkin kämppää.

Ya pasaron muchos días despues del último texto. Es que he estado muy ocupado últimamente y por tanto no he tenido muchas ganas de escribir nada. En especial en español porque hay que pensar mucho y el clima caluroso va secando mis pensamientos. Pues... Ya no me queda mucho tiempo en Málaga, menos de dos semanas. Mi vuelo sale el 27 de Agosto así que me quedan sólo 9 días completos. Espero poder aprovecharlos bien. Y sólo me queda un fin de semana en Andalusia. Todavía no sé adonde podría ir, pensaba que iría a Cádiz pero entonces no podría volver a Málaga el domingo porque los autobuses van entre Málaga y Cádiz sólo el lunes-el viernes, o sea igual no voy. Que lástima de verdad, una vez que se viaje siempre se querrá viajar más. He oido que las playas de Cádiz son increíble y también el agua en más clara que aquí. No sé pero creo que es cierto puesto que en Málaga hay un puesto muy grande. Puede que contamine el agua aquí un poquito.

La semana pasada fue super. Tuve que salir casi todas las noches. El martes Zuhaitz cumplió 32 y claro que tuvimos que celebrarlo un poco. Fuimos a Chopp como siempre para comer algunas tapas y echar unas cervezas. Luego a Pimpi y toda la misma ruta otra vez. No obstante, no me importa que siempre vayamos a los mismos bares y lugares porque a mi me encantan. Fuimos a los mismos bares el jueves también. El viernes aquí empezó una fiesta que se llama Feria. Feria dura una semana y todo el mundo está en las calles haciendo sus cosas, lo que en España más o menos significa que todos se borrachan y por la noche van a un lugar cerca del aeropuerto para embriagarse aún más. Y mira que digo que Feria es una fiesta solo para borracharse me encanta el ambiente aún sabiendo que las personas que están borrachas pueden causar problemas, ser imprudentes e incluso ser peligrosas.

El sábado logré a trasladarme a Sevilla, por fin. Iba a levantarme a seis para poder coger el autobus de las nuevo pero ya sabemos que para mí eso puede ser un poco difícil pero esta vez pude coger el autobús de las tres y a Sevilla llegué a las seis de la tarde y en cuanto llegué anduve a mi hostal que estaba bastante cerca de la estación de autobuses. El hostal era el mejor en el que jamás me he alojado sin duda. Tenía el aire acondicionado y las habitación eran amplias y había varias. Había cuatro plantas y en la terraza había una piscina y los paisajes desde la terraza eran maravillosos. Por casualidad me encontré con la francés de mi clase en ese hostal. No sabía que ella también tenía ganas de ir a Sevilla. Estaba allí con su amigo de Francia y fuimos juntos a un club de Flamenco por la noche. Con nosotros estaba un otro francés que se llamaba Francois. No debería haber ido con ellos ya que no me gusta el flamenco y balbuceaban francés toda la noche. El domingo por la mañana mi compañera de clase se fue con su amigo a Córdoba y me quedé en Sevilla con Francois. Sólo fuimos a unos sitios turisticos. No va a escribir más de ellos porque es aburrido. Podéis ver algo en las fotos y eso que no hay muchas jaja. Otra casualidad fue que me encontré con una vieja amiga también en ese hostal. Es increíble porque llevo casi diez años sin verla pero allí estaba, por extraño que parezca. Me apetece ir a ese hostal otra vez si siempre me encuentre con la gente que ya conozco pero no he visto por largo tiempo.

sunnuntai 7. elokuuta 2011

¡Ojalá te coloques!

Aion lähteä lauantaina Sevillaan. Kamat oli pakattu, sänky varattu hostellista ja kaikki muutkin valmistelut tehty, mutta tietysti homma kusi. Alunperin tarkoitus oli herätä taas kerran luonnottoman aikaisin seitsemältä ja pyrkiä yhdeksältä lähtevään bussiin, joka olisi ollut Sevillassa perillä kahdeltatoista. Heräsin huoneestasi 12:30. Ajattelin, että vielä ei ole menetetty mitään ja aioin ehtiä kolmelta lähtevään bussiin. Saavuin Málagan bussiasemalle 14:45, mutta lipunmyyntikojuille oli yli puolentunnin jonot. Tuon bussin jälkeen olisi vielä kuudelta lähtenyt yksi, mutta siinä ei olisi ollut enää järkeä. 42 asteen helle ja valvottu perjantain ja lauantain välinen yö painoi sen verran, että istuin asemalla olevassa ravintolassa yli kaksi tuntia, koska en jaksanut lähteä kotiin. Katsotaan jos pääsisi perille Sevillaan vaikka ensi viikonloppuna. Ainakin jossain vaiheessa sinne on mentävä. Lisäksi vielä haluaisin nähdä ainakin Gibraltarin.

Tällä viikolla kielikouluunkin on tullut vähän eloa. Täällä on yksi ransakalainen (Cloe), yksi ukrainalainen (Oxana), yksi portugalilainen ja kaksi puolalaista. Puolalaiset aloittivat opiskelun ihan nollasta. Ranskalainen puhuu joten kuten ja ukrainalainen puhuu hyvin. Portugalilainen luonnollisesti puhuu erinomaisesti, koska eroa portugalilla ja espanjalla tuskin on enempää kuin norjalla ja ruotsilla. Portugali vaan on huomattavasti rumemman näköistä ainakin kirjoitettuna. Itsekin koitin lukea jotain uutisia portugaliksi ja samojen tai samalta näyttävien sanojen lukumäärä on huomattava. Pystyn ymmärtämään uutiset kohtuullisesti. Saas nähdä mitä tapahtuu ensi viikolla, koska ainakin tällä hetkellä ranskalainen on ilmeisti Kreikassa ja portugalilaistakaan ei ole näkynyt aikohin. Se on melkein kolmekymmentä ja sille taisi olla keittiön saastaisuus ja pieni ikkunaton huone liian iso pala purtavaksi. Ukrainalaisen mukana tänne tuli sen espanjalainen poikaystävä Zuhaitz. Zuhaitz on Baskimaasta. Äijän aksentti on uskomattoman selkeä, yksi selkeimmistä mitä olen koskaan kuullut. Jotain ihan muuta verrattuna malagalaisten mongerrukseen. Sen kanssa pystyy keskustelemaan sujuvasti kokoajan kyselemettä, että mitä se oikein sanoi.

Tällä viikolla vaihdoin huoneen takaisin siihen, jossa asuin aluksi. Loputakin taisin myös voittaa lutikkasodan, sillä kahtena viimeisenä yönä en ole saanut uusia puremia. Olenkin myrkyttänyt patjaa aika huolellisesti ja huonetta myös. Olen käynyt muutaman kerran tuolla kukkulalla juoksemassa. Ei kyllä ole ehkä mitkään juoksukelit kun lämpötila lähentelee neljääkymmentä. Nyt kun se Sevillan reissukin jäi väliin niin ei ole paljon kerrottavaa. Perjantaina oltiin ulkona tyyppien kanssa. Matkassa oli José Mari, polakit, Oxana, Zuhaitz, Marcos ja Marcosin saksalainen naisystävä, jonka nimeä en ikinä muista. Kierros oli vähän samantyylinen kuin viime kerrallakin. Ensin mentiin tapas-paikkaan nimeltä Chops (eli ei siis Copas niin kuin viimeksi muistin), sen jälkeen hienompaan baariin nimeltä Pimpi maistelemaan makeita viinejä, sitten Flamenco-klubille. Tällä kerralla esiintyjä oli parempi kuin viimeksi ja sanoistakin sai jotain tolkkua. Flamenco-klubin jälkeen mentiin johonkin drinkkipaikkaan, jossa juomat maksoi yhden euron. Siellä olisi voinut valita vaikka mitä erikoisia ja hienoja juomia, mutta puolalaiset pakotti kaikki ottamaan Sobieski-nimistä (tjsp) vodkaa, koska se oli puolalaista. Vissiin sillä oli jotain tekemistä kirsikoitten kanssa. Lopuksi mentiin vielä johonkin discoon ja palattiin kämpille kuudelta. Tuolla oli ehkä jotain tekemistä sen kanssa, että Sevillan bussiin en kerennyt. Illan aikana vertailtiin eri sanoja sanoa cheers, kippis, prost jne. Kun koitin opettaa tyyppejä sanomaan hölökynkölökyn niin José Mari väitti, että se kuulostaa samalta kuin sanoisi espanjaksi "Ojalá te coloques". Suomeksi tuo voisi tarkoittaa jotain tyyliin "toivottavasti pajautat" tai "kunpa pajauttaisit". En oikein tunne tuota sanastoa suomeksikaan, mutta englanniksi se on kuitenkin to get high.


Iba a ir a Sevilla el sábado. Tenía todo arreglado, tenía una cama reservada en un hostal, había hecho la maleta y todas otras preparaciones pero nada salió bien. Iba a levantarme a las siete de la mañana, ya que el autobus salió a las nueve y llegó a Sevilla a las doce. Sin embargo, me levanté a las 12:30 en mi habitación en Málaga. Me puse furioso por mí porque siempre tengo problemas en escuchar el despertador pero también pensé que todavía podría ir... solo tendría que coger el autobus de las 15. No me hace falta decir que eso no salió bien tampoco. Llegué a la estación de autobuses a las 14:45 pero la cola de taquillas era enorme. Debería haber hecho cola por lo menos treinta minutos. Estaba hecho polvo porque hacía mucho calor, casi 42 grados y también la noche anterior había salido con unos amigos. Estuve sentado en un restaurante por más de dos horas porque no tenía fuerzas para irme a casa. 

Esta semana en la escuela de idiomas ha habido más gente. Vinieron dos personas de Polonia, una de Francia, una de Ucrania y una de Portugal. Los de Polonia son totalmente principantes en hablar español y se quedan aqui por cuatro o tres semanas. La francesa tampoco habla mucho pero con ella puedo conversar de las cosas cotidianas y fáciles. La de Ucraina habla muy bien y siempre entiende lo que le digo. Hace tres años que vive en Italia y creo que es porque no tiene muchos problemas con el español tampoco aunque a veces usa las palabras del italiano. La portuguesa habla también muy bien puesto que su lengua materna es casi igual al español, solo es que el portugues es más feo. Pienso que es igual porque incluso yo puedo entender las noticias en portugues aunque nunca lo he estudiado. Con Oxana (la de Ucrania) vino un hombre español (Zuhaitz) que tiene el acento más claro de todos. No tengo nada de problemas en entenderlo. Es muy diferente al balbuceo de los malagueños :P Nunca me hace falta preguntarle que puedes repetir así que las conversaciones con él son más complejas porque no tengo que consentrar toda mi energia en entender lo que dice.

Esta semana tambien ha hecho mucho calor. Aún más que la semana pasada. En especial el fin de semana el calor ha sido increíble, unos 42 grados. Aunque hacía mucho calor fui a correr en las colinas que están cerca de aquí. Como no pudo ir a Sevilla, no tengo muchas cosas que escribir. Solo he estudiado muchas palabras otra vez y también he hablado español lo más posible. El viernes salí con la gente de la escuela, los polacos, Oxana, José Mari, Zuhaitz y Marcos y su novia. Primero fuimos a Chops para tomar unas cervezas y comer unas tapas. Luego fuimos a Pimpi para probar vinos dulces. Antes no me gustaban nada los vinos pero aquí he probado unos vinos dulces y sí a mi me encantan. Aún así no me gustan los vinos amargos como tinto. Fuimos al club de Flamenco y esta vez la cantante era mejor y podía entender unas frases que cantaba. Intenté enseñar a José que como se dice ¡Salud! en finés. Se escribe hölökynkölökyn pero José replicó que sonó como ¡Ojalá te coloques! No sé... puede que sí jaja. Creo que por salir esa noche no pude irme a Sevilla ya que llegué a casa a las seis de la mañana y debería haberme levantado a las siete :S Espero poder ir a Sevilla el próximo fin de semana. Tengo muchas ganas de verla y también tengo que ver Gibraltar. Habría sido mejor ir este fin de semana porque so sé si tengo tiempo para los dos. Mi vuelo para Valencia sale el 27 de Agosto... 

Y cambié de habitación y creo que por fin gané la guerra contra las chinches! No he tenido nuevas picaduras por dos noches ahora.