sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Patteripojat

En muistanut mainita viimeisimmässä kirjoituksessa mitä tapahtui maanantaina koulupäivän jälkeen. Tuona päivänä olin ollut yliopistolla aamu kahdeksasta puoli kuuteen asti. Väsytti älyttömästi, koska edellisenä yönä en ollut nukkunut liian montaa tuntia ja kuuntelin koko päivän luentoja, johon en myöskään kovin tottunut ole pitkien lomien ja syksyn projektin jälkeen. Ainoa asia, jonka halusin kotiin tullessani tehdä oli syödä nopeasti jotain ja nukkua. Selvää on, että näin en voinut tehdä.

Kun muutin tähän kämppään, täällä oli vielä pari keskeneräistä juttua. Makuuhuoneissa oli patterit, mutta patterien johdoissa ei ollut pistoketta. Niinpä pääteltiin, että jonain päivänä huoltomiehet tulevat hoitamaan hommansa loppuun. Tämä ajankohta oli luonnollisesti tuo maanantai-ilta. Keittiössä oli yksi äijä ronklaamassa vedenlämmintintä, toisessa vessassa oli joku jäbä asentamassa peilin yläpuolelle valaisinta, jonka funktiota en oikein ymmärrä. Vessassa se yksi kirkas kattovalo on sen pienen koon takia ihan riittävä. Ei siihen peiliin parin kymmenen sentin päähän erikseen mitään lamppua olisi tarvinut. Mun huoneessa oli yksi tyyppi asentamassa jotain ja Miguelin huoneessa oli sama operaatio käynnissä. Eipä siinä mitään. Päikkärihaaveet eivät toteutuneet, mutta nyt huoneesta saa juuri niin lämpimän kuin itse haluaa.

On kyllä loistava homma, että jokaisessa huoneessa, vessoja myöten, on omat lämmittimet. Ne toimii sähköllä ja sähkölasku tulee varmaan olemaan suurehko, mutta eipähän tarvitse palella. Ja ensi kuussa pitäisi säiden muuttua on lämpöisimmiksi. Aamulla heräsin ja lämpötila oli 0 astetta. Kylmin lämpötila, jonka ole täällä nähnyt. Auringon paistaessa ei tuokaan kyllä tunnut miltään kylmältä, koska aurinko lämmittää mukavasti ympäri vuoden.

Tänään pitäisi mennä kuudelta kattomaan elämäni ensimmäistä oikeata futis-peliä. Vastakkain pelaa Valencia CF ja Sporting de Gijón Mestallalla. Onhan jalkapallo tappavan tylsää, mutta yhden oikean matsin kokeminen on vättämättömyys, kun Espanjassa kerran ollaan. Liputkin ovat vissiin aika halvat, koska Gijónin remmi on La Ligan pohjasakkaa ja Valencia voittaa pelin epäilemättä. Kaveri, jonka kanssa peliä menen katsomaan, sanoikin, että ei ole vielä nähnyt yhtään peliä, jonka Valencia olisi voittanut ja siksi haluaa mennä katsomaan tuon pelin. Aina on kuulemma päättynyt tasan ja yhden kerran Valencia on hävisi.

Pelin jälkeen menen syöttämään italialaisille hirvenlihaa, jota toin Suomesta. En varmasti saa sitä onnistumaan, koska en ole mestarikokki, enkä ole ikinä hirvenlihaa paistanut. Joku on vielä sanonut, että sen paistaminen on aika vaikeaa ja vaatii kokemusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti