Las Fallas

Voisin nyt noista fallaseistakin muutamalla sanalla mainita. Kuitenkin Espanjan suurin vuosittainen juhla kyseessä ja viimeksi jaksoin laittaa ainoastaan kuvia.

Juhla kestää aika kauan. Alkaa maaliskuun alussa ja kestää kolmisen viikkoa. Alussa hirveästi ei mitään tapahtumaa ole, mutta loppua kohden niitten taajuus kasvaa ja neljä viimeistä päivää onkin aikamoista huliviliä. Kaikki on kaduilla ja kaupunkiin tulee ulkomailta ja muualta Espanjasta aivan tajuton määrä porukkaa. Viimeisinä päivinä Mascletaakin olisi pitänyt mennä jo yli tuntia etuajassa kärkkymään, koska muuten oli ihan turha toivo nähdä yhtään mitään. Keskustassa kaikki kadut oli täpöten täynnä porukkaa.

Tietysti koko juhlan pointti on ne miljoonien arvoiset taideteokset, joita on pitkin kaupunkia. Yhteensä niitä on tietojeni mukaan 360. Se tarkoittaa sitä, että melkein jokaiselta kadulta yksi falla löytyy. Jotkut ovat isompia ja jotkut pienempiä. Jokaisella fallalla on myös pikku falla siinä vieressä. Plaza de la virgenillä oli joku 10 metriä korkea neitsyt Maria -patsat. Se ei siis ollut falla vaan puusta väsätty torni, jonka huipulla oli Marian ylävartalo. Se torni esitti sen hametta ja siltä se näyttikin sen jälkeen, kun tornin lautojen väliin laitettiin tuhansia ruusukimppuja.

Toinen juhlan pointti on meteli ja ilotulitukset. Jokaisella kersalla on "papatteja" mukana ja ne viskelee niitä ympäriinsä. Pienimmät papatit vastaa niitä suomalaisia papatteja, keskikokoiset yli 10 vuotta sitten Suomessa kiellettyjä "kiinalaisia" ja ne isoimmat vastaan sitten jotain paljon tehokkaampaa. Onneksi niitä isoimpia oli vain vähän vanhemmalla väellä. Sellaisella varmaan saisi räjäytettyä koko ranteensa irti jos haluaisi. Sellainen kun jysähti lähistöllä niin korvat jäi soimaan hetkeksi. Hispaniassa meitä varoitettiin, että ei kannata säikkyä niitä pommeja, koska jos joku pentu huomaa, että joku pelkää niitä pommeja, niin ne alkaa porukalla seuraamaan ja viskelee niitä papatteja suoraan jalkoihin. En kyllä kuullut, että jollekin olisi käynyt noin.

Kolmena viimeisenä iltana Puente de Alamedan vieressä järkättiin suuret ilotulitukset. Jokainen niistä oli isompi, äänekkäämpi ja näyttävämpi kuin mikään aikaisemmin näkemäni ilotulitus. Rakettia oli ties minkälaista erilaista ja Espanjan surkea taloustilanne ei tuntunut omatuntoa painavan tulittaessa kymmeniä tuhansia taivaalle noina iltoina. Joka päiväinen viiden minuutin mittainen mascletà varmaan maksaa aika mukavan summan, mutta se ei ole kyllä mitään verrattuna noihin 15-18 minuuttia kestäviin rakettikarkeloihin.

Juhlatunnelta päivisin, iltaisin ja öisin käduilla käsinkosketeltavissa. Varsinkin viimeisinä päivinä kadut olivat 24/7-täynnä iloisia ja juhlivia ihmisiä. Jokaisella kadulla oli oma telttansa, jossa soi musiikkia ja oli erilaista tarjoilua. Kadut olivat täynnä kioskeja, joista mystyi ostamaan syötävää (mmm.. chocolate caliente y churros, buñuelos), juotavaa ja kaikennäköistä rihkamaa.  Ihme kyllä, että vaikka noissa teltoissa oli tarjolla bisseä ja viinaa 24/7, kertaakaan en nähnyt tappelua tai edes mitään huutelua vaikka porukka keskimäärin aika päissään olikin. Ja yöllä metroasemat ja itse metrot oli oksennuksen peitossa. Iloinen juhlatunnelma oli myrkyttänyt ilmeisesti aina huonosti käyttäytyvien ja öykkäröivien brittienkin aivot, koska silmissäni hekin käyttäytyivät suht' siivosti. Mietin vaan, mitä siitä tulisi jos samat karkelot järkättäisiin esim. Helsingissä.

Erittäin hienot juhlat ja hauskaa riitti monelle päivälle. Ihan kivaa kyllä myös, että se loppui, koska viimeinkin saa levähtää hieman, eikä koko aikaa tarvitse olla menossa. Myös se pommien pauke kävi vähän hermoille, kun joka päivä aamusta iltaan rätkittiin menemään jotain tuossa oman ikkunankin alla sisäpihalla. Ja keskustan mascletàkin raikui ihan kivalla volyymilla kämpän sisälle asti, vaikka keskutaan on kuitenkin se 3 km matkaa ainakin. Viimeisenä päivänä joskus yhden aikaan tossa sisäpihalla oli sellanen pommitus menossa, että sisällä piti melkein pitää sormia korvissa.

Koko kekkereitten ajan sää oli erinomainen ja aurinko lämmitti jokaisena päivinä kiitettävästi. Sitten ihan kuin taikaiskusta alkoi sataa vettä kun ne fallat oli poltettu viimeisen yön merkiksi. Käytiin niitä polttamisiakin seuraamassa. Miljoonien arvoiset valtavat taideteokset poltettiin kylmästi poroksi ja jotkut lapset itki vieressä.

Sinäänsä vähän hölmä hommaa. Esin niitä falloja pystytellään koko kaupungin voimin ja juhlitaan muutama päivä. Sitten ne vaan poltetaan, siivotaan roskat ja palataan normaaliin. Mutta perinteet on perinteitä ja niitä pitää kunnioittaa. Itsekin varmasti Las fallasiin jonain vuotena tulen palaamaan. Uskomaton juhla kyseessä.

Varmaan tässä lähiakoina uppailen jotain videoita Youtubeen, joita olen kuvaillut. Juuri nyt en siihen jaksa ryhtyä.